Eilinen päivä meni Projekti:Avioeron seurassa. Lapset tulivat isältään vasta illalla. Koko päivän panetti. Ihan suunnattomasti. Krapula kai vaivasi kuitenkin.  Mies ehti jo ovesta ulos, kun laitoin hänelle viestiä. "Tekisi mieli hieman hellyyttä... En tiedä, onko hyvä idea.". Hän tuli takaisin. Pikainen pano lasten nukahdettua ja mies ulos. Tuntui ihan hyvältä. Sain mitä halusin. En jäänyt kaipaamaan hellyyttä sen jälkeen. En kaivannut häntä viereeni nukkumaan. Yllätyin itsekkin. 

Ihastukseni laittoi viestiä. Ehdotti, että voisimme tavata viikolla joku päivä. Ensimmäistä kertaa tunnen jonkinlaisen piston sydämmessäni. Teenkö oikein vai väärin. Olen eronnut. Minulla pitäisi olla oikeus tehdä mitä vain. Olen kuitenkin pyytänyt mieheltä, ettei hän sekoile nyt ympäriinsä. Koska se olisi minulle liian iso pala purtavaksi. En usko, että kestäisin, jos kuulisin heti hänen naisseikkailuistaan. Onko minulla sitten oikeutta panna menemään. Olemme menossa ensi viikolla parisuhdeterapiaan. En tiedä, mitä sieltä haemme. Olemmeko kuitenkin vielä jatkoajalla. Itse alan vahvasti olla sitä mieltä, että ero on kuitenkin hyvä asia. Mitään jatkoaikaa ei enää tarvita. Miksi mietin tätä nyt, kun ennenkään asia ei vaivannut mieltäni.