Kävin K:n luona. En jäänyt yöksi. Naisen logiikkaa. Ei tarvitse selitellä, eikä valehdella. Tulin yksin kotiin yöksi. Niinhän minä tulin. En tiedä miksi menin. Kaipa halusin todistaa itselleni jotain. En vain ihan tiedä mitä. Senkö, ettei se tunnu missään. Kun pettää. Ei se tunnu. Kyllähän minä sen tiesin jo ennestäänkin. Ehkä tein sen vaan, jottei tuntuisi niin pahalta sitten kun toinen jää kiinni. Koska hän jää vielä. Jonain päivänä. Tein vain saman, mitä toinenkin tulee tekemään. Miksi kokisin siitä morkkista. 

Teenkö sen toiste. En usko. En koe siihen mitään tarvetta. Tällä hetkellä. Luultavasti saavutin sen, mitä hainkin. Kadunko sitä. En. Olisin tehnyt sen kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Katuisinko, jos hän tietäisi. Luultavasti. En minä halua häntä satuttaa. Eikä hän koskaan pystyisi ymmärtämään sitä, että tein sen oikeastaan vain itseni takia. Hän ei tavallaan liittynyt asiaan millään tavalla. Minun oli pakko tehdä se. Oikeasti. Onhan se nyt aivan selkeää...