-Mitä kolmea sanaa et halua kuulla rakastellessasi?

-Kulta, olen kotona!

 

Kolme miestä saapui Taivaan portille. Pietari tarkastelee listojaan ja ilmoittaa tylysti: “Päivän kiintiö on yhtä vaille täynnä. Se, joka koki kovimman kohtalon, pääsee sisään.”

Ensimmäinen mies aloittaa: “Epäilin, että vaimoni pettää minua, ja niinpä lähdin tänään töistä normaalia aiemmin. Tulin kotiin ja huomasin vieraat kengät ja vaimo tuntui hermostuneelta. Katselin hieman ympärilleni ja sitten huomasin, että jumalauta, parvekkeella roikkuu mies.” “Aloin suutuksissani hakkaamaan sitä mulkkua sormille, mutta tämäpä oli joku bodari tai vastaava, eikä pudonnut. Mä en siitä lannistunut, vaan hain vasaran ja johan mies putosi – 20 kerrosta suoraan multakasaan! Ja jäi helv**** vieköön henkiin. Mä olin niin vihainen, että otin meidän arkkupakastimen ja viskasin sen sen äijän päälle. Mutta mun hiha jäi siihen pakastimeen kiinni ja mä tipahdin ite mukana ja kuolin.”
Toisen miehen vuoro: “Joo, mä olin hankkinut aerobic-videon ja treenailin sen kanssa parvekkeellani. Siinä testasin sitten huvikseni volttia takaperin, mutta se meni vähän pitkäksi ja mä lensin kaiteen yli. Onneksi sain sitten kiinni alemman kerroksen parvekkeesta, mutta sitten sieltä tulee joku hullu ukko karjuen hakkaamaan mua sormille. Ei siinä vaiheessa ollut vielä mitään huolta, onhan mulla tota voimaa. Ukko lähti pois ja mä yritin nousta ylös vaan silloin tää tuleekin vasaran kanssa ja hakkaa mun sormet rusinoiksi! En mäkään mikään supermies ole ja putosin siitä sitten kahdenkymmenen kerroksen matkan suoraan alaspäin. Kävi kuitenkin hillitön tuuri ja osuin multakasaan. Luita hajosi, mutta hengissä pysyin. Vaan sitten ihan yhtäkkiä parvekkeelta tömähtää arkkupakastin suoraan päälle ja siihen mä sitten kuolin.”
Kolmas mies kääntyy Pietarin puoleen: “Tää mun juttu on varsin pitkä, mutta kuvittele, että sä olet alasti arkkupakastimessa…”

 

-Mikset halua minua enää?, vaimo kysyy mieheltään.

-Siihen on kaksi syytä.

-No mitkä?

-Sinä ja eräs toinen nainen.

 

-Mitä eroa on vaimolla ja rakastajattarella?

-Yleensä 20 vuotta ja 20 kiloa.

 

-Mikä on aviorikoksen määritelmä?

-Väärät ihmiset oikealla asialla.

 

5 onnelisen suhteen salaisuutta

1. on tärkeää löytää mies, joka osallistuu kotitöihin, joka silloin tällöin kokkaa ja jolla on työpaikka
2. on tärkeää löytää mies, joka saa sinut nauramaan
3. on tärkeää löytää mies, johon voit luottaa ja joka ei valehtele
4. on tärkeää löytää mies, joka on hyvä sängyssä
5. on tärkeää, että nämä neljä miestä eivät tunne toisiaan

 
 

Veikko tuli kotiin töistä ja vaimo oli ovella vastassa: “Veikko, pesukone ei linkoa. Voisit yrittää korjata.”

Veikko vilkaisi eukkoa, haki jääkaapista kaljapullon, korkkasi ja heitti sohvalle levyksi sanoen: “En minä mikään perkeleen huoltomies ole.”

Seuraavana päivänä Veikko tuli taas töista ja vaimo seisoi pimeässä eteisessä. “Veikko, eteisen lamppu meni pimeäksi, voisit vaihtaa lampun.”

Veikko mulkaisi akkaansa, suunnisti jääkaapille, korkkasi kaljapullon, heitti sohvalle pitkälleen sanoen: “En minä mikään perkeleen sähkömies ole.”

Kolmantena päivänä Veikko tuli taas töistä kotiin, ja eikös eukko ollut vastassa, tällä kertaa jo ulkorappusilla. “Veikko, rappusissa on lauta irti, voisit korjata sen ennen kuin sattuu mitään vahinkoja.”

Veikkoa rupesi tosissaan vituttamaan, ja hyvä ettei vetänyt eukkoa turpaan siltä seisomalta. Tuuppasi akan sivummalle, painoi jääkaapille, korkkasi kaljapullon, heitti sohvalle levyksi. “En minä mikään perkeleen timpuri ole.”

Neljantenä päivänä Veikko taas töistä kotiin. Tällä kertaa Veikon ihmetykseksi akka ei ollutkaan vastassa jäkättämässä. Rappuset oli korjattu, eteisessä loisti uusi lamppu, ja kylppärissä pesukone linkosi täyttä päätä. Eukko röhnötti sohvalla tyytyväisen näköisenä ja luki Me Naisia.

“No mitäs täällä on tapahtunut?” kyseli Veikko.

“Eipä tässä ihmeempiä. Naapurin Jorma vaan kävi laittamassa paikat kuntoon tuossa iltapäivällä, kun pyysin.”

“Älä helvetissä, ottiko mitään maksua edes?”

“No, se sanoi, että se on pullat pöytään tai hame korviin, ja kuten tiedät, en minä mikään perkeleen leipuri ole!”