Eilen tuli käytyä viihteellä pidemmän kaavan mukaan. Ilta alkoi isoilla juhlilla, joissa oli mukavan tunnelman lisäksi tarjolla myös runsaasti boolia. Ja boolihan on tunnetusti hieman petollista. Ilta meni rattoisasti. Matka jatkui osaltani kaupungille asti, vaikka suurin osa juhlaväestä suuntasikin kotiin nukkumaan. Luultavasti olisi pitänyt tehdä sama viisas ratkaisu. Siinä kohdin iltaa alkoi kaikesta tekemisestä puuttua vähinkin järki.

Baarijonossa havaitsin, että eräs juhlavieras elätteli hieman turhan romanttisia kuvitelmia tulevan yön tapahtumista. Ahdistuin hieman, koska hän ei todellakaan ollut tyyppiäni. Aivan kuin tilauksesta K käveli yllättäen jonon ohi. En oikein ole varma, mitä tapahtui, mutta jotenkin vaihdoin lennosta seuruetta ja jatkoin matkaani K:n porukassa toiseen baariin. K:n kaveripiirille, tai ainakaan yhdelle heistä, ei tainnut heti avautua tarina kaveruutemme takana. Tämä yksi alkoikin tehdä kaikki mahdolliset kevätjuhlaliikkeet hurmatakseen minut. Valitettavasti en lämmennyt hänenkään iskuyrityksilleen. K oli kadonnut baarin toiseen nurkkaan, eikä hänestä ollut apua tilanteeseen. Lopulta sain karistettua uuden ihailijani ja paikannettua K:n. Kello ei ollut paljon, mutta liika booli teki olon hieman turhan humalaiseksi. Sanoin K:lle lähteväni luultavasti kotiin. Hän tarjosi seuraansa. Kävin itseni kanssa jonkinlaista kiivasta taistelua siitä, mitä tekisin. Olo ei ollut kovinkaan vastaanottavainen mahdolliselle känniseksille, mutta K:n kainalo houkutteli kovasti. Hän vain on edelleen aika seksikäs. Mietin Kesämiestä ja sitä, ettei se ehkä olisi kuitenkaan oikein hänelle. Punnitsin vaihtoehtoja humalaisessa päässäni. En ole ihan varma, mihin lopputulokseen pääni oli tullut, kun törmäsin yllättäen baarista pois pyrkivään entiseen tuttuuni. Olin kyllä huomioinut hänen läsnäolonsa jo aiemminkin ja olimme vaihtaneet muutaman sanan illan aikana. Hänkin on eronnut vastikään. Tilanne oli jotenkin todella koominen. Halasimme ja jäimme vain seisomaan paikoillemme. Nauroimme. Kumpikin tiesi, mitä toinen mietti. Seisoimme ja pidimme toisistamme kiinni. Lopulta hän suuteli. Tai minä suutelin. En tiedä. Otin takkini narikasta ja jatkoimme ihmettelyä ulkona. "XXXX tappaa mut, jos saa tietää." "Onko se ennenkään mitään haitannut." "No, niinpä..." Nauroimme. Mutta tällä kertaa se haittasi. Tai oikeastaan olen varma, että häntä vaivasi enemmän se, että oli nähnyt minut K:n kanssa baarissa. Hän on työnsä puolesta todistanut useampaan otteeseen sen, että välillämme on jotain muutakin. Hän ehti mainita sisällä baarissa jotain parrakkaasta miehestäni. Hänelle oli turha valehdella mitään pelkästä kaveruudesta. Hän oli liian selvinpäin ja se taisi olla hänelle liikaa. Kyllä hän on aina tiennyt, etten minä mikään puhdas pulmunen ole. Mutta sillä hetkellä asia oli liian selkeästi esillä. Sen siitä saa, kun on liian helppo. Tulin kotiin yksin. Järkevin ratkaisu koko iltana. Olin aivan liian humalassa.