Saako ensimmäisillä treffeillä päätyä sänkyyn. Tekeekö se naisesta halvan. Tuhoaako se mahdollisuudet vakavampaan suhteeseen. Menettääkö mies mielenkiintonsa, jos nainen on liian helppo. Onko se yksinkertaisesti edelleen asia, jota nainen ei saisi tehdä... Entä jos nainen ei haekkaan mitään vakavaa. Muuttaako se asiaa. Onko hän edelleen liian helppo. Kuinka helppo hän onkaan, jos hän antaa ensimmäisillä treffeillä selvinpäin.

Jos tapaan ihmisen, jonka kanssa tiedän harrastavani seksiä jonain päivänä, teen sen yleensä heti. Ainakin heti, kun saan siihen mahdollisuuden. En ole käynyt varsinaisilla treffeillä kauhean usein. Tai olenhan minä, mutta yleensä ne eivät ole johtaneet kahvikupposta pidemmälle. Eivät viime aikoina, eivätkä menneisyydessä. Kesämies on ainoa, jonka kanssa olen päätynyt sänkyyn treffien jälkeen. Yleensä olen löytänyt kumppanini baarista. Joko valmiiksi valitun, sellaisen, jonka olen jo jossain aiemmin tavannut ja päättänyt keikistää tilaisuuden tullen, tai täysin uuden tuttavuuden. Enkä minä ole nainen, joka jaksaa leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa. Miksi antaisin pelkän puhelinnumeron ja hipsisin yksin kotiin, jos panettaa. Kyllä minä olen aina älynnyt antaa. Olen siis nainen, joka on helppo. Hyvin helppo. Tai vastakohtaisesti niin vaikea, ettei ymmärrä koskaan antaa. Minä tiedän yleensä heti ensitapaamisesta johtaako tuttavuus lakanoiden väliin. En tiedä, tietävätkö muut. Minä tiedän, milloin haluan panna toista. Milloin koen seksuaalista vetoa toista kohtaan. Muutamia tapauksia on tullut eteeni, joissa mielenkiinto on syttynyt vasta hieman myöhemmin. Se on harvinaista. On myös muutamia tapauksia, joissa olen perääntynyt viime hetkellä. Toinen on ehtinyt tehdä jotain, mikä on saanut mielenkiintoni lopahtamaan. Olen kuitenkin helppo. Niille joille olen helppo. Harvemmin vain löydän ketään, jonka kelpuuttaisin sänkyyni. Nytkin olen viimeiset 9kk häärinyt, Kesämiestä ja K:tä lukuunottamatta, melkeinpä vain exieni kimpussa. Aika säälittävää. Ei kyse ole siitä, etteikö baarista olisi löytynyt vapaaehtoisia miehiä saatille. Kyllähän niitä löytyy jonoksi. Minulle ei vain koskaan kelpaa ketään. Salilla kyllä olisi muutama, joille mielihyvin voisin tarjota muutakin kuin kaunista hymyä. En kuitenkaan ole nainen, joka kehtaisi mennä ehdottelemaan keskellä kirkasta päivää täysin tuntemattomalle. En minä kehtaa ketään pyytää treffeille. Ainakaan selvinpäin. En minä käy treffeillä. Odotan aina, että törmään toiseen joskus vahingossa. Mieluiten siellä baarissa, missä on huomattavasti helpompi selvittää toisen kiinnostuksen aste. Nykyään homma ei vain toimi niin. Katselemani miehet eivät enää hillu baareissa. En siis luultavasti koskaan törmää heihin missään. Mitä minulle jää. Exät ja netti. Ja netinkin kautta on käytävä treffeillä. Enkä minä osaa käydä treffeillä. En minä tiedä, miten treffeillä kuuluu käyttäytyä.

Juttelin K:n kanssa asiasta. Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että ekoilla treffeillä ei saa antaa. Ei edes toisilla. Mielenkiinto lopahtaa. Nainen on liian helppo. Hänen kaveripiirissään nainen, joka raottaa haarojaan liian nopeasti, ei tule koskaan saamaan paikkaa tyttöystävänä. Olen kuitenkin erimieltä. Tämä ei voi päteä jokaiseen mieheen. Muutenhan en olisi koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Vaikka monen mielenkiinto on varmasti lopahtanut, on kohdalleni osunut nähtävästi myös sellaisia miehiä, jotka eivät koe asiaa ongelmana. Mutta voiko mies koskaan täysin luottaa naiseen, joka antaa heti. Ajatteleeko hän koko loppuelämänsä, tai ainakin seurustelusuhteen keston ajan, että nainen hyppää sänkyyn yhtä helposti jonkun muunkin kanssa. Kesämies ei päässyt irti tästä kuvitelmasta.

Minulla ei kuitenkaan ole mitään hävittävää. Eihän... En hae vakavaa suhdetta. Onko siis mitään väliä sillä, menettääkö mies mielenkiintonsa tai pyyhkiikö hän nimeni yli tyttöystäväehdokkaista. Ei minulla ole aikaa käydä 3-5 treffeillä vain huomatakseni, että seksi onkin täysin ala-arvoista. Miksi en saisi testata tuotetta heti. Kesämiehen kanssa en edes ajatellut asiaa kummemmin. Minä halusin seksiä, hän halusi seksiä ja välillämme oli selkeästi kemiaa. En nähnyt asiassa mitään erikoista. En ennen kuin kaverini alkoi kummastella asiaa. Ei niinkään sitä, että kävin treffeillä, vaikka se hieman erikoista onkin. Eikä sitä, että päädyin suoraan sänkyyn. Kyllä hän minut tuntee. Asia, jota hän ei kyennyt ymmärtämään oli se, miten ihmeessä onnistuin hyppäämään sänkyyn täysin vieraan ihmisen kanssa selvinpäin. Selvinpäin. Se meni yli hänen ymmärryksensä. Hän on aina onnistunut juomaan itsensä humalaan treffien aikana. Teinkö siis jollain tavalla perustavaa laatua olevan virheen. Olisiko aina parempi juoda ainakin muutama ennen kuin hyppää sänkyyn. Voiko sitten syyttää humalaa... Eihän mulla nyt selvinpäin ole tapana näin tehdä. Olisi ehkä pitänyt tajuta asia jo siinä vaiheessa, kun Kesämies asiasta kiusoitteli. Sä oot kyllä helppo. Yleensä pitää tarjota vähintään 6-pack, mutta sulle riitti karkkipussi.

Tällä kertaa en antanut. Kuukautisen alkoivat sopivasti ja päättivät asian puolestani. Sain kutsun uusille treffeille. Mielenkiintoa päästä pöksyihini näyttää löytyvän. Leikitään sitten kerrankin vaikeasti tavoiteltavaa. Vaikkakin pakon edestä. Toivottavasti en anna turhan väärää kuvaa itsestäni.