Työkiireitä, remonttikiireitä, lapsikiireitä... Yksinkertaisesti vain kiireitä. Niistä on viimeviikot tehty. Suhde Kesämieheen on ohi. En minä enää edellisen baari-iltani jälkeen voinut jatkaa tapailua. Se olisi ollut väärin. Viikkoon emme nähneet toisiamme, mutta sitten iski ikävä ja katumus. Miksi en vain voinut antaa asioiden mennä painollaan. Miksi aloin panikoida mahdollisesta vakavasta suhteesta. Soitin hänelle. Ja hän tuli. Mutta ei hän enää ollut se sama ihminen. Olin jo loukannut liikaa. Enää ei tarvitse soitella. Ei hän tule, vaikka kuinka pyytäisin. Ei enää. Ja niin on parempi.

Kesämiestä ei enää ole, joten Syysmiehelle olisi paikka avoinna. Oikeastaan olen jo löytänyt yhden varteenotettavan ehdokkaan. En ole harmikseni nähnyt häntä vielä. Vapaaillat lapsista ovat osuneet täydellisen ristiin. Mutta huomenna paljastuu, onko hänessä potentiaalia astumaan Kesämiehen saappaisiin. Odotukseni eivät ole kovinkaan korkealla.. Kesämies oli poikkeus, aiemmat pettymykset eivät ole unohtuneet mihinkään. Luultavasti hänkin on jotain ihan muuta, kuin mitä olen kuvitellut. Perusasiat ovat kuitenkin kunnossa. Eronnut juuri, ei hae vakavaa suhdetta. Seksiä ei ole mainittu, mutta siitähän tässä on kyse. Hän on kuitenkin kohtelias ja haluaa luultavasti itsekkin ensin katsoa, onko välillämme mitään kemiaa. Lapsia, joiden kanssa viettää aikaa paljon. Ymmärtää, etten ole vapaa tulemaan ja menemään ihan miten vain. Toisaalta asettaa myös aikamoisia haasteita tapaamisille. Töissä hyvässä asemassa. Ei siis pitäisi olla rahallisia ongelmia. Treenaa tosissaan. Ei tule sanomista harrastuksistani. Ja sitten ne ulkoiset jutut. Komea. Olen pöyritellyt fb-kuvia kaikista eri kulmista. Kyllä, hänen on pakko olla komea. Eivät kuvat voi hämätä niin paljon. Ja se kroppa. Kyllä se ainakin kerran pitäisi päästä kokeilemaan. Hieman vain pelottaa, mahdankohan täyttää hänen kriteereitään. Olen tällä hetkellä kaikkea muuta, kuin viehkeä. Naamani on jostain syystä jo pidemmän aikaa päättänyt kostaa teini-iän siloposkisuuden ja jonkinasteinen aikuisiän akne on ottanut vallan. Siihen kun lisätään vielä tulevien menkkojen aikaasaama turvous... Lopputulos ei ole hyvä. Hetken jo harkitsin, pitäisikö siirtää tapaaminen viikolla eteenpäin, jotta mahdollisuuteni hurmata hänet olisivat hieman paremmat. Lopulta päätin kuitenkin luottaa ihanaan ja vastustamattomaan luonteeseeni.

Sain muuten selville, miksi entinen tuttavani päätti jättää iltani vajaaksi. Ei ollut kyse minusta, ei ollut kyse K:stä. Kyse oli siitä, että hänellä näyttää olevan tyttöystävä. Ai, ai, ai... No, sattuuhan sitä.