Kun on täydellisen vittuuntunut omaan vartaloonsa, ei ehkä ole paras idea uppoutua nettiin. Kadonnut motivaatio sieltä ei ainakaan löydy. Entistä suurempi vitutus omaa saamattomuuttaan kohtaan kylläkin. Btw, uuden tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka katselevat ruokaillessaan itseään peilistä tai vaihtoehtoisesti toisten ihmisten kuvia, ovat muita nälkäisempiä ja syövät enemmän. En siis suosittele liimaamaan jääkaapin oveen fitness-pimujen kuvia. Ne saattavat olla syy siihen, miksei dieettisi ikinä onnistu.

 

Tällä kertaa törmäsin tutkimusmatkallani tähän:

kuvia.jpg

Hmm... Tarkoitus kai etsiä oma naisihanne vaihtoehtojen joukosta.

0 ja 1 ovat pelottavia. Aivan liian laihoja.

2 on myös aivan liian laiha omaan makuuni, joskaan ei enää ihan yhtä pelottava.

3 on kiva, mutta kaipaan enemmän lihaa.

4 ja 5 näyttävät terveiltä ja normaaleilta.

6 ja 7 kohdalla olisi mielestäni syytä pohtia vakavasti terveysvaikutuksia.

8 on myöskin turhan laiha, mutta sentään treenattu.

9 on upea. Joskin ehkä jopa hieman turhan lihaksikas makuuni.

Haluaisin kai olla jonkinlainen 3,4,8 ja 9 täydellinen sekoitus. Kurvikas ja sopivan lihaksikas unelmanainen.

 

Tällä hetkellä olen luultavasti nro 4. Kuten sanoin, näyttää terveeltä ja normaalilta, mutta... Aina on se mutta. Kaikille muille nro 4 on ihan täysin okei. Mutta ei minulle. Jos näen nro 4-5 naisen jossain, en minä pidä häntä lihavana (eikä hän sitä todellisuudessa olekaan). Hän voi näyttää silmissäni jopa todella hyvältä. Katsokaa vaikka seuraavia:

nainen.jpgmarilyn.jpgnainen.jpg

Upeaa, kaunista, seksikästä. Miksi he näyttää mielestäni niin paljon paremmalta kuin minä (Marilyn tietenkin peittoaa aivan kaikki). Rinnat. Niistä sen on pakko johtua. Kuvan naiset ovat sopusuhtaisen pyöreitä joka puolelta. Itse paisun vain keskivartalosta. AA:t eivät kasva mihinkään. Kaikki ylimääräinen paistaa heti silmiin. Alan taas kerran harkita vakavasti leikkausta. En minä isoista rinnoista haaveile. B-kuppi olisi ihan riittävä. Mutta olisi edes jotain muuta kuin nämä tyhjät nahkapussit.

 

Oma kauneusihanteeni ei ole ehkä kaikkein realistisin. Tai miten sen nyt ottaa... En minä oikeasti haaveile 24h pyykkilautavatsasta. Olisihan se ihana, mutta... Minä haluan näyttää terveeltä ja lihaksikkaalta. Kyllä se on ihan realistinen haave, eikö olekin. Jospa joskus pääsisin edes hieman lähemmäs tätä:

k1.jpgihanne.jpgkuva7.jpg

En voi sille mitään, mutta tietynlaiset naiset saavat minut usein toivomaan, että olisin mies.

 

Elämäni olisi luultavasti huomattavasti helpompaa, ellei kaikki pyörisi aina vain napani ympärillä. Jos voisin joskus unohtaa ulkonäköni ja hyväksyä itseni tälläisenä. Jos en asettaisi itselleni tavoitteita, jotka ovat minulle liian hankalia saavuttaa. Olisin vain ja eläisin ja olisin tyytyväinen. Mutta mihin minä sitten purkaisin energiani. Missä saisin päivän kiukut huuhdottua mielestäni. Ei minulla ole koskaan ollut suuria tavotteita, mutta ne pienetkin ovat jollain tavalla tärkeitä. On jokin määränpää. Edes pieni sellainen. Jokin asia, josta innostun aina uudelleen. Jokin, joka saa minut kokemaan niitä pieniä onnen tunteita, kun vihdoin saavutan jotain. Ihmisellä on hyvä olla unelmia... Joku toinen unelmoi lottovoitosta. Siihen verrattuna haaveeni on hyvinkin realistinen.